Koivu on useimpien suosikki polttopuuksi. Se syttyy helposti ja sitä on usein saatavilla. Koivun puuaines on tiheää ja tilavuuteensa nähden sen lämpöarvo on paras, eikä siksi ole ihme että sitä suositellaan puulla lämmittämiseen. Kuusi ja eräät lehtipuut kuten haapa ja paju paukkuvat palaessaan. Syynä on puun sisälle kertynyt pihka ja erilaiset eteeriset öljyt, jotka kuumetessaan laajenevat hajottavat ympäröivän puun rakennetta.
Koivuklapien lämpöarvo on suuren tiheyden takia tilavuutta kohti noin 15 % korkeampi kuin havupuulla. Yksi heittomotillinen koivuklapia tuottaa lämpöä 20% kosteudessa hieman yli 1000 kWh, kun vastaava mäntyklapin tuottama arvo jää noin 800 kWh:n.
Konekuivatun polttopuun etuja ilmakuivatukseen ovat lyhyempi varastointiaika ja kuivemman puun tae. Kuivurin läpikäyneen klapin kanssa samaan kosteusprosenttiin pääsyyn tarvitaan ilmakuivatuksessa jopa kaksi kesää. Koneellinen kuivatus siis nopeuttaa puun matkaa metsästä asiakkaalle ja samalla myös laadun kontrollointi helpottuu. Alipaineeseen ja lämpöön perustuvassa prosessissa puusta pakotetaan kosteus pois. Toivottuna lopputuloksena on lämpöarvoltaan ideaali 15-20 prosenttia kosteutta sisältävä klapi.
Suomalaiset ovat lämmittäneet talonsa ja saunansa puilla vuosisatojen ajan, ja edelleen varaavat takat ovat useissa taloissa perusvarusteina. Onhan elävä tuli tunnelman tuoja, mutta polttamalla puuta osana sähkölämmitteisen pientalon lämmitystä saavutetaan myös säästöjä sähkölaskussa. Kaupunkilaiset hankkivat yhä useammin polttopuut ostamalla ja tyypillisesti pientaloasukas polttaakin talven aikana n. 3-5 m3 puuta. Sähkön hinnannousu näkyy myös polttopuiden saatavuudessa ja hinnassa.
Kun polttopuun arvo nousee on kuutiosta poltettavaa puuta hyvä saada mahdollisimman paljon lämpöä talteen. Älä suotta haaskaa polttopuuta, vaan ota lämmityksestä kaikki energia irti.
Hyvä polttopuu on ylivuotista, eli on ollut kuivumassa noin vuoden ajan ennen polttamista, tai samanvuotista koneellisesti kuivattua noin 15-20% kosteusprosenttiin kuivunutta puuta. Tätä kuivempi puu palaa liian nopeasti ja tätä kosteampi puu taas palaa epätäydellisesti. Kostean polttopuun käytössä osa lämpöenergiasta menee kosteuden haihduttamiseen puista ennen varsinaisen lämpöhyödyn saavuttamista. Kosteiden polttopuiden poltosta tupruaa myös ilmaan runsaasti hiukkasia, häkää ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat terveydelle haitallisia. Savun väri kertoo palamisen puhtaudesta. Mitä tummempi savu, sen korkeammat ovat päästöt.
Sytytyspesällinen vaatii puuta enemmän. Asettele puut väljästi siten, että isommat halot ovat alimpana ja päällimmäisenä on pilkettä, eli pieniä puita ja kaarnaa. Sytytä päältä esimerkiksi sytytyspalan avulla. Puiden päälle pitää jättää tilaa ainakin kolmannes tulipesän korkeudesta.
Toiseen pesälliseen laitetaan vähemmän polttopuita. Lisää puita vasta kun ensimmäinen pesällinen on palanut lähes hiillokselle. Tulta ei kannata kohennella välissä, sillä pesän luukun avaaminen jäähdyttää tulipesää turhaan.
Pelti suljetaan vasta kun viimeinenkin kekäle on sammunut, jotta vältytään häkävaaralta. Tuhkat olisi hyvä tyhjentää pesästä jokaisen polttokerran jälkeen. Muista myös säännöllinen vuosittainen nuohous! Polttopuiden oikeanlainen säilytys on myös tärkeää.
Tilaa kuivat kotimaiset koivuklapit suoraan kotiisi. Toimituksemme onnistuvat jopa 1-3 päivää tilauksesta!
Torpanpiha® multa-asemat sijaitsevat Ämmässuolla Espoossa ja Länsisalmessa Vantaalla. Katso yhteystiedot ja ajo-ohjeet yhteystieto-sivulta.
Torpanpiha® on Tieluiska Oy:n kasvualustatuotemerkki.
